Käsikirjoitus on palautettu – mitä seuraavaksi?

Kesäloma käsikirjoituksen parissa oli tavallaan rutistus, mutta ei sitten kuitenkaan. Mikä oli helppoa: se että pääfokuksen sai pidettyä oikeasti käsikirjoituksessa. Ei ollut esim. töitä tehtävänä. Mikä ei ollut helppoa: kirjoitin taas koko kirjan uusiksi, ja olihan siinä hommaa. Lisäksi kirjan tekemiseen liittyy yllättävän paljon kaikkea oheishumppaa, mitä moni esikoiskirjailija ei ehkä tajua.

Kirjoitusviikko

Mitä siis tein? Kässärin edelliseen versioon verrattuna kirja on kasvanut:

• Noin 60 000 sanaa → Noin 70 000 sanaa
• 246 liuskaa → 275 liuskaa

Erityisesti juonen alkupäätä on hiottu, että tarina lähtee nopeammin käyntiin. Kirjoitin kokonaan uusia lukuja kohtiin, missä tuntui että juoni otti liian isoja harppauksia.

Lisäksi:

• Kirjoitin kirjalle takakansitekstin. Silloin kun tein ensimmäistä tietokirjaani, olin kuvitellut että joku kirjoittaisi nämä kirjailijan puolesta. Samoin kuin luulin, että kirjailijan puolesta järjestettäisiin julkkarit… Nyttemmin tiedän että kaikki pitää saakeli soikoon tehdä itse, mikä kyllä sopii karjalaisen emännän ja suuren sisaruskatraan esikoistyttären sielulleni.
• Kirjasin ylös ideat kirjan kantta varten, ja niitähän minulla oli. Valitettavasti minulla ei ole kykyä toteuttaa näitä ideoita, joten parhaani mukaan yritin sanallisesti ja apukuvin kommunikoida sitä, miltä haluan kannen näyttävän. On varmasti joitain kirjailijoita, keille on yks hailee miltä kirjan kansi näyttää, mutta minä en ole yksi näistä tyypeistä.
• Löin lukkoon kirjan nimen. Ei, se ei ole se sama, mistä iloitsin kesäkuussa. Olin puolet heinäkuusta todella ahdistunut kirjan nimestä, pallottelin asiaa kaverin kanssa uimarannalla, ja sieltä se sitten löytyi. Nimi sopii kirjalle erinomaisesti, ja olen siihen (vihdoin) tosi tyytyväinen.
• Suunnittelin kirjan markkinointia. Tästä ehkä myöhemmin lisää, koska tähänkin liittyen minulla on paljon ajatuksia.

Nyt on kovin tyhjä olo taas hetkeksi. Olen käsikirjoituksen palauttamisen jälkeen lukenut enemmän, suunnitellut loppuvuosipuolikasta, mutta yrittänyt myös edes puolikkaan ajatuksen verran orientoitua käsikirjoituksen viimeistelyyn.

Haahuilussa ja luppoajassa pelottavaa on se, että alkaa saada uusia kirjaideoita. Aivojen perukoilla alkaa kutkuttaa, yksi ideanpuolikas törmää toiseen, ja näin se on. MINULLA ON VISIO. Otsikko, tarinan kaari, fiilis, yksi hahmo ja sille kaveri.

Äh. Kirjaan vision kännykän muistiinpanoihin (KIRJAIDEOITA) ja jätän sen sinne hautumaan.

Kotona ja töissä

Juoksin koko kesän viittä kilometriä, ja haaveilen juoksumatkan kasvattamisesta sitten syksyllä, kun ilmat viilenee. Juoksin Cooperin kolme kertaa, koska samoin kuin viiden kilsan juoksemisessa, treenin nopeus ja tehokkuus viehättää.

Luettua

Tällä hetkellä lomittain lukemistossa: Sarah J. Maas: Usvatuulen valtakunta // Rick Riordan: Diebe im Olymp (Salamavaras, Percy Jackson 1) // Juhana Torkki: Puhevalta käyttöön!

Erityisen innoissani olen Percy Jackson -sarjasta. Olen Harry Potter -sukupolvea, eli olin vähän liian vanha lukemaan Percy Jacksonia tuoreeltaan, kun se ilmestyi. Nyt olen päässyt perehtymään skeneen vanhimman lapseni myötä. Luen kirjoja hänen peesissään, ollaan katsottu yhdessä niin Percy Jackson -leffoja kuin myös sarjaa. Disney+ -palvelusta löytyvästä sarjasta on tulossa syksyllä kolmas kausi, mitä odotamme innolla, koska kuulemma kolmoskirja on sarjan paras.

Ajankohtaista

Eli missä käyn puhumassa milloinkin, ja mitä dediksiä kirjaprojektin horisontissa häämöttää.

Syksyllä käyn puhumassa seuraavista aiheista: digitaalinen suvereniteetti, tekoäly terveydenhuollossa ja juristin työssä sekä tekoälyn käytön säännöt.

24.9. Kyber 2026 (Vantaa)

28.9. Nordic Privacy Arena (Tukholma)

28.10. Juristin tekoäly (Helsinki)

18.11. SohviTellu (Jyväskylä)

Kiitos kun luit, seuraavaan kertaan rakkaat ihmiset. //Milla